Järjestyslaki:
”Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää taikka muu esine tai aine aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.”
Järjestyslaki 27.6.2003/612
2. luku Järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen sekä häiriön aiheuttaminen
5 § Vaaranestäminen
Maankäyttö- ja rakennuslaki:
”Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.”
Laki maankäyttö- ja rakennuslain 2 ja 166 §:n muuttamisesta13.4.2007/488
166 § Rakennuksen kunnossapito
Pelastuslaki:
”Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: tulisijat ja savuhormit pidetään sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti; nuohooja nuohoaa tulisijat ja savuhormit säännöllisesti; tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.”
Pelastuslaki 5.12.2018/1078
3. luku Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet
13 a § Rakennusten nuohous
Asunto-osakeyhtiölaki:
”Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 11 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.”
Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599
24. luku Vahingonkorvaus
1 § Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus
Ympäristöministeriön asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta:
”Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtävänsä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää käyttöturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.”
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1.1.2018
1. luku Yleistä
2 § Rakennuksenkäyttöturvallisuus
”Rakennus on varustettava sen käyttöön soveltuvilla tarkoituksenmukaisilla ja kestävillä turvaratkaisuilla ja – varusteilla. Varateiden ja huoltoreittien tikkaiden sekä muiden rakenneosien on oltava myös hätätilanteessa käyttökelpoisia.”
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1.1.2018
3. luku Rakennusosien ja varusteiden
turvallisuus 15 § Turvavarusteet
”Sisäänkäynnin ja kulkuväylän kohdan ja talvella käytettävän leikki- ja oleskelualueen sekä rakennusta ympäröivän katualueen ja muun yleisen alueen on oltava suojattu rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein katemateriaali ja katon kallistus huomioon ottaen. Sisäänkäynnin on lisäksi oltava suojattu kinostumiselta katoksella.”
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1.1.2018
4. luku Ulkotilojen turvallisuus
25 § Rakennuksen käyttöturvallisuus
”Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia, nuohottavia, huollettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita taikka laitteita, on oltava pääsy ja työskentelymahdollisuus vaarantamatta työntekijöiden ja sivullisten turvallisuutta.
Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on oltava turvallinen ja helppokulkuinen katkeamaton kulkutie. Yli 1:8 kaltevalla katolla on käytettävä kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja tai jalkatukia.
Yli 9 metriä ja enintään 28 metriä korkeissa rakennuksissa ullakolle ja katolle on päästävä sekä sisä- että ulkokautta ja yli 28 metriä korkeissa rakennuksissa sisäkautta.
Rakennuksessa, jonka korkeus ylittää 9 metriä, on oltava kiinnitysrakenteet turvaköysiä varten. Rakennuksessa on oltava myös riipputelineiden kiinnitysrakenteet ja -varusteet, jos julkisivun huoltoon ei ole suunniteltu muuta toimivaa ratkaisua.”
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1.1.2018
6. luku Huollon turvallisuus
25 § Rakennuksen käyttöturvallisuus
Rikoslaki:
”Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta
rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai
aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä,
on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Rangaistus kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta säädetään 21 luvun 8–11 ja 13 §:ssä.
Työturvallisuusrikoksena ei kuitenkaan pidetä yksittäistä työturvallisuusmääräysten rikkomista, joka on työturvallisuuden kannalta vähäinen ja josta säädetään rangaistus työturvallisuuslain (738/2002) 63 §:ssä, työterveyshuoltolain (1383/2001) 23 §:ssä tai laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain (395/2012) 20 §:ssä”
Rikoslaki
21.4.1995/578 47 luku Työrikoksista
1 § Työturvallisuusrikos
Työturvallisuuslaki:
”Jos 10 §:ssä tarkoitettu työn vaarojen arviointi osoittaa, että työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa, tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä tai tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä. Muiden henkilöiden pääsy vaara-alueelle on tarpeellisin toimenpitein estettävä.
Jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin torjuntatoimenpiteisiin. Jos erityistä vaaraa ei voida poistaa, työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijä tälle sopiviin työtehtäviin ajaksi, jolloin työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa.”
Työturvallisuuslaki
2. luku Työnantajan yleiset velvollisuudet
11 § Erityistä vaaraa aiheuttava työ
”Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus sekä muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä huomioon ottaen:
työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista;
työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi;
työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta; ja
työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa.
Työturvallisuuslaki
2.luku Työnantajan yleiset velvollisuudet
14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus
”Kone, työväline tai muu laite, jonka asennus tai asennus- tai käyttöolosuhteet vaikuttavat turvallisuuteen, on tarkastettava oikean asennuksen ja turvallisen toimintakunnon varmistamiseksi ennen ensimmäistä käyttöönottoa samoin kuin uuteen paikkaan asentamisen tai turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeen (käyttöönottotarkastus). Tarkastus on lisäksi suoritettava käyttöönoton jälkeen säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa myös poikkeuksellisen tilanteen jälkeen koneen, työvälineen tai muun laitteen toimintakunnon varmistamiseksi (määräaikaistarkastus).”
Työturvallisuuslaki
1. luku Työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat säännökset
43 § Työvälineenkäyttöönotto-jamääräaikaistarkastukset
”Sen, joka toimeksiannosta asentaa koneen, työvälineen tai muun laitteen käyttöön työpaikalla, on otettava huomioon asennuksesta annetut valmistajan ja muut ohjeet sekä muutoinkin osaltaan huolehdittava siitä, että kone tai laite siihen kuuluvine suojalaitteineen saatetaan asianmukaiseen kuntoon.”
Työturvallisuuslaki
6 luku Erityisen työn teettämisen tilanteet
58 § Koneen, työvälineen tai muun laitteen asentajan velvollisuudet
Muuta kattoturvallisuuteen liittyvää:
CE-merkintä rakennustuotteille:
Vuonna 2013 voimaan astunut rakennustuotteiden CE-hyväksyntäpakko ja katolle asennettujen turvatuotteiden määräaikaistarkastuksen velvoite toi lisää työtä niin tuotteiden valmistajille, kuin taloyhtiöiden hallituksille ja muille kiinteistöistä vastuussa oleville tahoille. Kaikki CE-merkityt kattoturvatuotteet testataan ja niiden valmistusta valvotaan viranomaisten toimesta. Merkittäviä tuotteita ovat katoilla tavattavat kattosillat, lapetikkaat ja nousuturvakiskojärjestelmät.
EN-standardit:
Kattoturvatuotteista määrätään Euroopassa yhteisesti EN-standardeilla. Tuotteiden ominaisuuksille, valmistukselle, testaamiselle, asennukselle ja huollolle on selkeät vaatimukset. Vain noudattamalla standardeja, voidaan taata kattoturvatuotteiden toimivuus kaikissa tilanteissa.
Voimassa olevia standardeja:
SFS-EN 353-1:2014 + A1:2017: Putoamissuojaimet, turvajärjestelmässä liikkuvat liukutarraimet.
SFS-EN 516:2006: Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kattokulkutiet. Kattosillat, askeltasot ja askelmat.
SFS-EN 517 Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kattoturvakoukut.
SFS-EN 795 Putoamissuojaimet. Kiinnityslaitteet.
SFS-EN 12951 Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kiinteät lapetikkaat.
Kattoturvatuotteisiin liittyviä muita julkaisuja:
RT 85–11132 Vesikaton turvavarusteet
RT 18-10922 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot KH 13-00507 Vesikaton talviturvallisuuden parantaminen
Kattoliiton Toimivat katot -julkaisu